Kuntapoliittinen ohjelma 2021 alkaen

Tampere – hyvä koti kaikille, ei harvoille

Kuntapoliittinen ohjelma hyväksyttiin Tampereen Vasemmiston kunnallistoimikunnassa helmikuussa 2021. Ohjelma rakennettiin pitkällisen ja jäseniä osallistavan prosessin seurauksena kuntavaalien 2021 alla. Halutessasi voit tutustua Vasemmistoliiton valtakunnalliseen kuntavaaliohjelmaan täältä: https://vasemmisto.fi/vasemmistoliiton-kuntavaaliohjelma-2021/

Tampereen vasemmiston kuntavaaliohjelma 2021

Demokratia ja aktiivinen kaupunkilaisuus

Tampereen vasemmisto edistää kaikessa toiminnassaan avointa, demokraattista päätöksentekoa sekä hyvää hallintotapaa. Oikeudellisesti ja eettisesti kestävän päätöksenteon tulee ohjata kaikkea kunnallista päätöksentekoa ja sen valmistelua.

Hyvä hallinto ja kaupunkilaisten mahdollisuus vaikuttaa tekevät yhteisten asioiden hoitamisesta Tampereella läpinäkyvää ja demokraattista. Kun ihmiselle aktiivisesti tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä, hänen kiinnostuksensa kaupunkia ja sen hoitamista kohtaan kasvaa. Kaupunkilaisten luottamusta politiikkaan lisää myös vallankäyttäjien toiminnan läpinäkyvyys.

Demokratia toimii,  kun kaupunkilaiset voivat omalla aktiivisuudellaan antaa panoksensa kaupungin kehittämiseen. Aktiivinen osallistaminen kaupunginosien kehittämisessä, vireän järjestötoiminnan tukeminen ja konkreettiset mahdollisuudet vaikuttamiseen tuovat politiikan lähelle ihmisiä. Palveluiden käyttäjien tulee voida vaikuttaa niiden järjestelyyn ja itseään koskevaan päätöksentekoon Etenkin vähemmistöasemassa olevien kaupunkilaisten mahdollisuuteen vaikuttaa on kiinnitettävä huomiota.

Vasemmiston Tampereella:

  • Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia vahvistetaan. Palveluita tulee kehittää kuntalaisten näkökulmasta käsin ja heillä tulee olla mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Osallistuvalla budjetoinnilla, erilaisilla kansalaisraadeilla ja esimerkiksi asukasyhdistysten roolia vahvistamalla voidaan parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa oman asuinalueensa kehittämiseen.
  • Kaupungin johtaminen on läpinäkyvää ja avointa. Päätöksiä ei valmistella epävirallisissa palavereissa. Valmisteluasiakirjoja ei salata vaan päätösvalmistelusta tiedotetaan avoimesti sekä luottamushenkilöille että kaupunkilaisille. Kouluttamalla luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita päätöksenteon sääntelyyn ja eettisesti kestävään päätöksentekoon liittyvistä asioista voidaan torjua rakenteellista korruptiota.  Kaupunkikonserniin kuuluvia yhtiöitä ohjataan hyvään hallintoon ja eettisesti kestävään päätöksentekoon. Yhtiöille suositellaan työntekijöiden kuulemista ja mukaan ottamista yhtiöiden päätöksenteossa laajemmin kuin yhteistoimintalaki edellyttää.
  • Demokratiakasvatus alkaa kouluista. Koulujen oppilaskunnilla tulee olla Tampereella vankka asema. Oppilaita kuunnellaan paitsi koulun sisäisissä asioissa, myös esimerkiksi kouluympäristöjen ja koulumatkaliikenteen suunnittelussa.
  • Kaupunkilaisia edustaville ryhmille tarjotaan ajantasaista tietoa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston, vanhusneuvoston ja maahanmuuttajaneuvoston tapaisia kaupunkilaisia edustavia elimiä pidetään aktiivisesti mukana päätöksenteossa. Ylioppilas- ja opiskelijakunnat osallistetaan kaikkiin opiskelijoita koskeviin kysymyksiin.
  • Nuorisovaltuustoa kuunnellaan. Nuorisovaltuusto edustaa isoa ryhmää kaupunkilaisia, joilla ei ole äänioikeutta, mutta jotka tarvitsevat vaikutusmahdollisuuksia siinä missä muutkin. Nuorisovaltuuston toimintaan panostetaan, jotta se voi edustaa kaupungin nuoria aiempaa paremmin ja kattavammin.
  • Aliedustettujen ryhmien vaikutusmahdollisuuksiin panostetaan. Esimerkiksi maahanmuuttajille tarjotaan saavutettavaa informaatiota siitä, miten päätöksentekoon voi osallistua kuntalaisena. Syrjimättömyys ja antirasismi ovat kaupungin toimintaa ohjaavia periaatteita.
  • Kansalaisjärjestöjen työtä arvostetaan. Kaupunki rahoittaa alueellaan toimivia kansalaisjärjestöjä ja tarjoaa niille kohtuuhintaisia tiloja käyttöön. Kaupungin tiloja ei suljeta poliittisilta järjestöiltä vaalien alla, vaan taataan tilojen käytön tasapuolisuus muilla keinoin.

Tasa-arvoista ja taustan huomioivaa koulutusta

Vasemmistoliitto haluaa asettaa lasten oikeudet lyhytnäköisten taloudellisten säästöjen edelle ja puolustaa hyvin resursoitua julkista varhaiskasvatusta ja perusopetusta sekä tasa-arvoisia opiskelumahdollisuuksia. Panostaminen ennaltaehkäisevään työhön ja tukipalveluihin pitää kaikki lapset ja nuoret mukana yhteiskunnassa.

Varhaiskasvatus on oppimiskyvyn kannalta merkittävin osa oppimispolkua ja sen vaikutus näkyy koko ihmisen eliniän. Varhaiskasvatus tasoittaa perhetaustoista aiheutuvia eroja ja parantaa oppimista. Lasten edun näkökulmasta varhaiskasvatuksen tärkeimmät tekijät ovat pienet ryhmäkoot, turvallinen ja laadukas hoiva sekä tutkimukseen perustuva pedagoginen ote. Laadukkaan varhaiskasvatuksen takaa ammattitaitoinen, asiantunteva ja vakituinen henkilökunta.

Suomalainen peruskoulujärjestelmä on osoittautunut toimivaksi, mutta viime vuosina oppimistulokset ovat alkaneet eriytyä. Vanhempien koulutustausta, alueelliset ja sukupuolten väliset erot vaikuttavat oppimiseen yhä enemmän. Tampereella koulujen eriarvoistuminen pysäytetään pienentämällä luokkakokoja, panostamalla lähiöiden kouluihin, laadukkaisiin oppimateriaaleihin ja tiloihin sekä henkilökunnan riittävyyteen ja hyvinvointiin.

Lasten ja nuorten yksilölliset taustat ja tarpeet saavat näkyä ja kuulua kasvatuksessa ja koulutuksessa. Tämä toteutuu takaamalla kouluille mahdollisuudet vastata yksilöllisesti oppimisen haasteisiin ja erilaisiin toimintarajoitteisiin, edistämällä oppilaiden tasa-arvoa sukupuolitietoisella kasvatuksella, sekä takaamalla maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kasvatukseen, opetukseen ja tukipalveluihin vahvat resurssit.

Vasemmistoliitto haluaa, että Tampere on kaupunki, johon koululaisten ja opiskelijoiden on helppo tulla ja myös jäädä. Nuoret tuntevat kaupungin kodikseen, täällä

opiskelijoita kuunnellaan ja omaehtoinen toiminta on mahdollista. Tampereella on mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin haluaa.

Peruskoulutus

Vasemmiston Tampereella:

  • Varhaiskasvatus on kaikille lapsille maksutonta. Välitavoitteena on tarjota kaikille lapsille neljä tuntia maksutonta varhaiskasvatusta päivässä. Maksuttomuus ei saa tarkoittaa laadun heikkenemistä. Maksuttoman varhaiskasvatuksen kehittämisessä huomioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön maksutonta varhaiskasvatusta koskevien kokeilujen tulokset.
  • Varhaiskasvatus ei ole bisnestä. Palvelusetelipäivähoidon määrää ei lisätä, vaan kaupunki tuottaa entistä suuremman osan varhaiskasvatuksesta itse. Muiden palveluntarjoajien toimintaa arvioidaan säännöllisesti ja läpinäkyvästi.
  • Varhaiskasvatuspalvelut löytyvät läheltä. Palveluverkko pidetään alueellisesti kattavana, ja lapsille tarjotaan päiväkotipaikka läheltä kotoa.
  • Peruskoulu on alueellisesti tasa-arvoinen. Alueellista yhdenvertaisuutta edistetään tarjoamalla erityisrahoitusta niille kouluille, joissa on keskimääräistä enemmän tarvetta ratkaista ongelmia.
  • Opetusryhmien koko pysyy aisoissa. Perusopetuksessa opettajalla voi olla vastuullaan korkeintaan 20 oppilasta. Mitä nuoremmista oppilaista on kyse, sitä vähemmän heitä voi olla yhden opettajan vastuulla. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat huomioidaan.
  • Luonto- ja ympäristökasvatus kuuluu arkeen. Varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa luonto on monimuotoisesti mukana opetuksessa.  Luonnossa toimiminen yhdistetään osaksi arkista opetusta, tavoitteena itseisarvoisen ja syvän luontosuhteen luominen. Lisäksi panostetaan myös Luontokoulun tyyppisten resurssien käyttöön.
  • Jokaisella oppilaalla on oikeus omaan äidinkieleen. Tätä vahvistetaan tukiopetuksella niin omasta kielestä kuin mahdollisuudella tukiopetukseen muissa aineissa omalla äidinkielellä.
  • Valmentavaan opetukseen ja perusopetukseen rekrytoidaan monikielistä ja monikulttuurista henkilöstöä. Oppimateriaaleja hankitaan ja kehitetään maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tarpeet huomioiden ja heitä osallistaen. Vanhempainiltoja järjestetään myös muilla kielillä kuin suomeksi.
  • Kouluväkivaltaan puututaan tehokkaasti. Opettajia koulutetaan havaitsemaan kiusaamisen eri muodot, heille järjestetään resursseja ja tukea puuttua kiusaamiseen ajoissa. Oppilashuolto ja tukipalvelut vastaavat oppilaiden tarpeeseen. Oppilaat saavat tarvitsemaansa tukea ajoissa ja läheltä. Oppilashuollon henkilöstön ja oppimisen apuvälineiden määrä on riittävällä tasolla.
  • Jokaiselle peruskoulun päättäneelle on jatkokoulutuspaikka. Kaikille peruskoulunsa päättäneille nuorille tarjotaan koulutuspaikka joko toiselta asteelta tai siihen valmentavasta nivelvaiheen koulutuksesta.
  • Kaupunki panostaa terveellisiin opiskelutiloihin. Vuonna 2025 yhdessäkään tamperelaisessa oppilaitoksessa ei ole enää sisäilmaongelmia. Myös koulutilojen toiminnallisuuteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen investoidaan. Ympäristöterveystarkastuksia tehdään useammin. Rakentajan ja pääurakoitsijan vastuuta rakentamisen laadusta lisätään.
  • Opetuksen digitalisaatiossa huomioidaan oppilaiden eri lähtökohdat. Koulu huolehtii siitä, että kaikilla oppilailla on opetukseen tarvittavat laitteet. Kaupunki toteuttaa hyviä käytäntöjä ietoteknisissä ratkaisuissa suunnittelemalla yhdessä opettajien kanssa opetuskäyttöön tulevia laitehankintoja. Oppilaitosten laite- ja ohjelmistohankintojen kriteereissä suositaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.

Opiskelijoiden Tampere

Vasemmiston Tampereella…

  • Nuorten ja opiskelijoiden ääni kuuluu kaupungissa. Nuorten osallisuutta ja koulu- sekä korkeakouludemokratiaa tuetaan. Kaikki nuoret ja opiskelijat otetaan mukaan heitä koskevien asioiden päätöksenteon valmisteluun. Kaupunki näkee opiskelijat sekä oppilaitokset tärkeinä yhteistyökumppaneina, joiden mielipidettä kysytään myös kaupunkisuunnittelussa.
  • Ammatillinen koulutus on Tampereen ylpeys. Ammatillisen koulutuksen lähiopetusta lisätään ja oppimista harjoittelupaikoilla kehitetään antamalla opettajille resursseja osallistua työssäoppimisen ohjaamiseen. Vastuu oppimisesta ei saa kaatua yksin harjoittelupaikkoja tarjoaville yrityksille.
  • Opiskeluterveydenhuolto pitää huolta opiskelukyvystä. Kaupungin opiskeluterveydenhuolto palvelee toisen asteen opiskelijoita ja niitä korkeakouluihin saapuvia vaihto-opiskelijoita, jotka ovat lain mukaan kunnallisen terveydenhoidon piirissä. Vastaanotolle pääsee ripeästi, palvelu on laadukasta ja henkilöstön valmiuksia englanninkieliseen palveluun kehitetään. Eri palveluntuottajat osaavat neuvoa opiskelijoita toistensa palveluihin.
  • Kouluttautumisen esteitä ja saavutettavuusongelmia puretaan systemaattisesti. Opiskeluympäristöistä tehdään esteettömiä, ja kouluilta ja kampuksilta löytyy sukupuolineutraaleja WC- ja pukeutumistiloja. Henkilökuntaa koulutetaan moninaisuus- ja esteettömyyskysymyksiin.
  • Tampereen korkeakouluyhteisö  on demokraattinen ja arvostettu opinahjo. Tampereen kaupunki tukee korkeakouludemokratiaa ja puolustaa yliopiston akateemista riippumattomuutta ja autonomiaa myös yhtenä säätiöyliopiston perustajista. Yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu ovat  kaupungille tärkeitä yhteistyökumppaneita

Tamperetta rakennetaan ihmisten ja ympäristön ehdoilla

Tampereen vetovoima on kaupungin ylpeydenaihe. Kaupunkisuunnittelulle keskustan sijainti kapealla kannaksella järvien välissä on haaste. Keskusta-alueella kasvutarpeeseen vastaa täydennysrakentaminen, jossa huomioidaan Tampereen keskustan historialliset ja maisemalliset arvot sekä vihreä kaupunkiluonto. Uudet asuinalueet suunnitellaan hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan ja niiden peruspalvelut turvataan. Näin Tampere säilyy viihtyisänä ja saavutettavana, ja asumisen hinta pysyy kurissa.

Vasemmistolle on tärkeää, että Tampereen asuinalueet eivät eriydy. Alueet tulee suunnitella tukemaan erilaisten, eri elämänvaiheissa olevien ihmisten kohtaamista ja yhteisöllisyyttä, ja kaikille alueille kaavoittaa monipuolisesti erilaisia asuntoja. Tampereella on syytä keskittyä erityisesti kohtuuhintaiseen rakentamiseen, jotta jokainen kaupunkilainen saa Tampereelta itselleen sopivan kodin. Kaupunki auttaa myös asunnottomia kodin löytämisessä ja muiden asunnottomuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa.

Liikennesuunnittelu on ympäristöystävällisen ja toimivan kaupungin kannalta avainasemassa. Turvallinen, sujuva liikenne kotoa kouluun, töihin ja palveluiden pariin on meille kaikille tärkeää riippumatta siitä, mitä kulkutapaa käytämme. Arjen sujuvuuden lisäksi myös ympäristön ja terveyden kannalta paras ratkaisu on panostaa pyöräily- ja kävelyinfraan sekä edulliseen, kattavaan joukkoliikenteeseen, joka palvelee myös etäällä keskustasta asuvia.

Tulevaisuuden Tampere on visiossamme viihtyisä, vihreä ja hiilineutraali, ja kaupunkisuunnittelulla varmistetaan, että tämä tavoite myös toteutuu.

Tampere on Suomen paras kaupunki asua.

Vasemmiston Tampereella…

  • Asumisen hinta on kurissa.  Kaupunki turvaa tonttipolitiikalla eri kokoisten asuntojen saatavuuden ja huomioi erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisen.
  • Asuinalueet eivät eriydy. Vasemmiston Tampereella asuinalueet eivät eriydy asukkaiden varallisuuden, elämäntilanteen tai taustan mukaan. Tähän päästään mm. kaavoittamalla erilaisia ja eri hintaisia asuntoja samoille alueille. Resursseja voidaan kohdentaa alueille eri tavoin hyvinvointierojen tasoittamiseksi.
  • Asuinalueiden suunnittelu tukee kaikenlaisten ihmisten kohtaamista ja yhdessä tekemistä. Uusien asuinalueiden suunnittelussa huomioidaan erilaisissa elämänvaiheissa iän, liikkumisen ja varallisuuden suhteen olevien asukkaiden tarpeet.  Esimerkiksi lasten leikkipaikkojen yhteyteen voidaan rakentaa myös aikuisten liikuntapaikkoja. Palveluita saa läheltä asuinpaikasta riippumatta.
  • Kaupungista löytyy koteja joka elämäntilanteeseen. Nuorille ja opiskelijoille kaavoitetaan asuntoja kampusten läheisyyteen ja muille keskeisille alueille. Lapsiperheiden asuntokysyntään vastataan tehokkaalla, lapsiystävällisellä kaavoituksella.
  • Asunnottomille löydetään kodit. Kaupunki panostaa määrätietoisesti asunnottomuuden vähentämiseen yhteistyössä asunnottomuutta torjuvien järjestöjen kanssa. Toimivat ja turvalliset hätämajoituspalvelut auttavat ensi hätään, mutta tavoite on oma asunto jokaiselle. Asunnottomuuden poistamisessa ei riitä pelkkä asunnon hankinta, vaan tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä, kuten asumisneuvontaa, sosiaalityöhön asumissosiaalista työotetta, talousneuvontaa, asumisvalmennusta sekä psyykkistä tukea elämänhallinnan vahvistamiseksi.
  • Rakentaminen tukee energiaviisautta. Rakennushankkeet ovat energiatehokkaita, ja kaupungin energiayhtiöt investoivat uusiutuvaan energiaan. Energiatehokasta uudisrakentamista, korjausrakentamista sekä puurakentamista tuetaan maa- ja asuntopolitiikan kannustimin. Kaavoitus tukee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.
  • Tampere rakentaa terveellisesti ja kauniisti. Puurakentamista sekä uusinta tekniikkaa ja ratkaisuja käytetään kaupungin hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja asumisviihtyvyyden parantamiseksi.
  • Rakennetaan uutta, vanhaa kunnioittaen. Täydennysrakentamista tuetaan olemassa oleva ympäristö ja sen kulttuuriarvot huomioiden. Vanhoja rakennuksia pyritään muokkaamaan uusiin käyttötarkoituksiin purkamisen sijaan. Tampereella on arvokas historia, ja sen kerrokset saavat näkyä.
  • Rakennetaan vähemmän parkkipaikkoja, enemmän uuden ajan ratkaisuja. Kehittyvä, kasvava kaupunki nojaa joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn, ja tulevaisuudessa yhä harvempi tamperelainen tarvitsee omaa autoa. Parkkipaikkojen sijaan voidaan panostaa pyörävarastoihin, yhteiskäyttöautoihin ja sähköautojen latauspisteisiin.

Liikenne palvelee kaikkia kaupunkilaisia

Vasemmiston Tampereella…

  • Esteettömyydestä ja turvallisuudesta ei tingitä. Asuinalueista tehdään turvalliset liikkua pyörällä ja jalan, myös lapsille ja vanhuksille. Sujuvaa liikkumista ja kaupungin saavutettavuutta edistetään esteettömillä ympäristöillä, esteettömällä joukko- ja palveluliikenteellä. Teiden suunnittelussa tuetaan nopeusrajoitusten noudattamista ja huomioidaan eri kulkutavat tasa-arvoisesti. Työmaiden aikaiset poikkeusjärjestelyt ovat turvallisia ja selkeitä.
  • Autoton elämä ei ole vain mahdollista – se on helppoa. Kaupunkisuunnittelussa ja joukkoliikenteen aikataulujen suunnittelussa pyritään siihen, että bussilla tai pyöräillen on nopeampi kulkea kuin omalla autolla. Asutus suunnitellaan joukkoliikennereittien varrelle siten, että asuminen tukee mahdollisuutta autottomaan elämään. Parkkinormia lievennetään ratikan varrella ja keskustassa.
  • Joukkoliikenne palvelee kaikkia kaupunginosia. Hyvä joukkoliikenne kaupungissa ja sujuvat bussi- ja junayhteydet lähiseudulle takaavat palvelutason kaikille päivittäisessä liikkumisessa. Myös kutsu- ja palveluliikennettä kehitetään.
  • Julkisilla liikkuminen on kohtuuhintaista kaikille. Vähävaraisten kaupunkilaisten liikkumista ja osallistumista helpotetaan laajentamalla aktiivipassin kattavuutta. Opiskelija-alennus kuuluu kaikille opiskelijoille ja eläkeläisalennus kaikille eläkeläisille iästä riippumatta. Bussilippujen vaihtoajat nostetaan kahteen tuntiin, ja yömaksuja kohtuullistetaan. Eläkeläiskortin alennuksella ei ole aikarajaa.
  • Kaupunki priorisoi jalankulun ja pyöräilyn liikennesuunnittelussa. Kävelyä ja pyöräliikennettä tulee suunnitella omina itsenäisinä liikennemuotoinaan. Pyöräilyn edistämiseen on omat vastuuhenkilöt, joilla on tarvittava koulutus, osaaminen ja resurssit työhönsä.
  • Pyörällä pääsee ketterästi ja turvallisesti minne vain. Pyöräilyn tarpeisiin luodaan nopea muusta liikenteestä eroteltu pyörätieverkosto, jolla paikasta toiseen siirtyminen on turvallista ja selkeästi merkittyä. Kantakaupungissa pyöräilystä tehdään turvallista ja viihtyisää. Näin pyöräilystä saadaan houkutteleva ja kilpailukykyinen liikkumismuoto.
  • Jalan ja pyörällä liikkuminen on myös talvisin esteetöntä ja turvallista. Katujen talvikunnossapito on niin laadukasta, että pyörällä ja kävellen on sujuvaa liikkua kaikkialla kaupungissa talvellakin.
  • Kokeileva joukkoliikenne kehittää itse itseään. Joukkoliikenteessä tehdään älykkäitä reittikokeiluja ja otetaan ideat testaukseen matalalla kynnyksellä.
  • Kaupunkipyöräjärjestelmä sujuvoittaa Tampereella kulkemista. Järjestelmää kehitetään kokemusten pohjalta tukemaan hiilineutraalia liikennettä.
  • Digitaaliset palvelut tukevat autotonta liikkumista. Joukkoliikenteen mobiililippua tulee voida käyttää samoin ehdoin kuin bussikorttiakin. Yhteiskäyttöautot, sähköpotkulaudat ja kaupunkipyörät ovat osa tulevaisuuden Tamperetta, ja niiden fiksua ja turvallista käyttöä edistetään digitaalisin palveluin.

Hiilineutraali, vihreä Tampere

Vasemmiston Tampereella…

  • Olemme hiilineutraaleja viimeistään vuonna 2030. Tampere on sitoutunut hiilineutraaliuden saavuttamiseen, ja toimii sen eteen määrätietoisesti. Kaupungin laatiman hiilineutraaliuden tiekartan seuraamiseen varataan tarvittavat resurssit. Hiilineutraaliutta tavoitellaan siten, että vaikutukset kaupunkilaisten hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen ovat myönteiset.
  • Päätöksenteossa otetaan aina huomioon ympäristövaikutukset. Kaupungin kaikilla palvelualueilla on koulutettuja kokoaikaisia ympäristötyöntekijöitä, jotka arvioivat päätösten ympäristövaikutukset ja kehittävät vastuualueidensa toimintaa ekologisemmaksi.
  • Energia tuotetaan puhtaasti. Tampereen sähkölaitoksen tulee luopua turpeen poltosta heti, kun se on teknisesti mahdollista.
  • Luonnolle annetaan tilaa kukoistaa. Kaupungin viheralueista, lähimetsistä ja puistoista pidetään huolta. Niittyjen, nurmikkoalueiden ja tienpientareiden hoito on pölyttäjäystävällistä. Virkistyskäytössä olevaa luontoa ei kaavoiteta rakennettavaksi. Uusia asuinalueita rakennettaessa pyritään niillä säilyttämään mahdollisimman paljon vanhoja puita ja luonnonympäristöä.
  • Kierrätys on helppoa. Mahdollisuus kierrättämiseen löytyy kaikkialta kaupungista lyhyen kävelyetäisyyden päässä kotoa. Kierrätyspisteitä lisäämällä isompi osa kierrätyskelpoisista raaka-aineista saadaan käyttöön, ja kaupunkilaiset voivat elää mahdollisimman jätteetöntä elämää.

Kriisinkestävät sosiaali- ja terveyspalvelut

Tampereen sosiaali- ja terveyspalveluiden tason ja kantokyvyn tulee olla niin vankalla pohjalla, että selviämme yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista. Meidän on pystyttävä joustavasti reagoimaan muutoksiin pitäen samalla yhtä hyvää huolta kuntalaisista kuin ennenkin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulee olla korkealaatuisia, ja niiden tulee toimia joustavasti ilman byrokratiaa, jonotusta ja ihmisten pallottelua palvelusta toiseen. Jokaiselle tamperelaiselle tulee taata ammattitaitoisesti tuotetut julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelut, ja niiden tulee olla kaikille niitä tarvitseville tosiasiallisesti saavutettavissa. Palveluiden tulee perustua tutkittuun tietoon ja niiden toimivuutta ja vaikuttavuutta on valvottava ja arvioitava säännöllisesti.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa pääpaino on kaupungin ja tulevaisuudessa maakunnan omassa toiminnassa. Tarvittaessa yksityinen ja kolmas sektori voivat täydentää palveluja.

Palveluiden järjestämiselle on oltava riittävä rahoitus. Riittävä julkinen rahoitus ja yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa vähentää eriarvoisuutta ihmisten välillä ja lisää näin koko yhteisön toimintakykyä.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen toteutuessa Tampereen on varmistettava edunvalvonnalla, että palvelutaso ei jatkossa laske, vaan että uudistus pikemminkin parantaa palveluiden laatua ja saavutettavuutta.

Yhdenvertaiset palvelut kaikille

Vasemmiston Tampereella:

  • Terveyskeskusmaksut on poistettu. Köyhyys ei ole este palveluihin pääsemiselle. Myös muut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat kohtuullisia, ja pienituloisille ne korvataan toimeentulotuesta.
  • Parannetaan ennaltaehkäiseviä palveluja. Ennaltaehkäisy sekä tarpeenmukainen ja oikea-aikainen kuntoutus ovat parasta hoitoa. Laadukkaat ja riittävät julkiset peruspalvelut vähentävät raskaampien, pitkäkestoisten palveluiden tarvetta myöhemmin.
  • Kuntalaiset saavat tarvitsemansa mielenterveys- ja päihdepalvelut. Laadukkaat mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat saavutettavia ja niissä käytetään tutkitusti vaikuttavia työmenetelmiä, kunnioitetaan ja osallistetaan asiakkaita, tarjotaan mahdollisuuksia kuntoutukseen sekä vähennetään eriarvoisuutta. Ehkäisevän työn ja avopalvelujen ohelle tarvitaan riittävästi laitoshoitoa ja -kuntoutusta.
  • Mielenterveys- ja päihdepalveluita kehitetään hoidon saamisen nopeuttamiseksi. Nykyisellään mielenterveystyön kenttä on sekava ja hajallaan, joten sen koordinointia on parannettava. Avun tarvitsijan tulee saada kaikki palvelut helposti samalta luukulta.
  • Päihdepalvelut ovat laadukkaita ja monipuolisia. Alueellisen saavutettavuuden lisäämiseksi perustetaan toinen päihtyneiden päivätoimintakeskus esimerkiksi Hervantaan. Päihdepalveluissa on tarjolla riittävästi psykososiaalista tukea. Palveluja ja asiantuntemusta tulee olla tarjolla riittävästi myös muiden riippuvuuksien hoitoon.
  • Mielenterveyspalveluja on tarjolla riittävästi peruspalveluissa.  Ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden tunnettavuutta ja tavoitettavuutta on parannettava. Palveluohjauksen roolia on kasvatettava asiakasohjauksessa, jotta palvelun käyttäjä saa oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista palvelua. Vahvistamalla terveyskeskusten mielenterveystyötä voidaan ehkäistä erikoissairaanhoidon tarvetta myöhemmin.
  • Hammaslääkäriin pääsee nopeasti. Suun terveydenhuollon palveluihin on panostettava lisää, koska niiden ennaltaehkäisevä rooli erilaisten sairauksien kehittymisessä on suuri. Vähävaraisten ei tulisi joutua jättämään käyntejä väliin korkeiden maksujen vuoksi. Paikallisen työvoimapulan ratkaisemiseksi Tampere voisi esimerkiksi tavoitella edunvalvonnassaan hammaslääketieteellisen koulutuksen saamista kaupunkiin.
  • Palveluista tiedotetaan riittävästi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tulee viestiä ymmärrettävästi ja monimuotoisesti niin, että kaikki kaupunkilaiset saavat tiedon palveluista ja oikeuksistaan niiden käyttöön yhdenvertaisesti. Tukimuodoista ja muista palveluista on oltava saatavilla tietoa useilla eri kielillä.
  • Perusoikeudet toteutuvat kaikkien ihmisen kohdalla ja erityisesti silloin, kun on kyse erittäin haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä, kuten paperittomista.  Tampereelle luodaan ennakoiva toimintamalli erittäin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien riittävien palveluiden turvaamiseksi. Tähän kuuluu muun muassa oikeus välttämättömiin terveyspalveluihin, minimitoimeentuloon ja suojaan. Palveluita voidaan järjestää yhteistyössä järjestöjen ja erilaisten hankkeiden kanssa.
  • Toimeentulotukea myönnetään sitä tarvitseville. Ennaltaehkäisevää ja harkinnanvaraista toimeentulotukea käytetään tarpeen mukaan lakimääräisesti ottaen huomioon asiakkaan yksilöllinen tilanne. Kunnan sosiaalityön ja KELAn välistä yhteistyötä on parannettava, jotta asiakkaiden asioiden hoitaminen on mahdollisimman sujuvaa.
  • Tampere on vammaisille esteetön ja yhdenvertainen kaupunki. Vammaispalvelut joustavat yksilöllisten tarpeiden mukaan ja ne ovat riittävät. Lainmukainen minimi ei ole maksimi.

Turvallinen ja ehyt lapsuus

Vasemmiston Tampereella…

  • Jokaisen lapsen tulee saada kokea ehyt ja turvallinen lapsuus. Vanhemmat saavat jo lasta odottaessaan mahdollisuuden monipuoliseen vanhempainvalmennukseen, jossa vanhempia ohjataan tukemaan lapsen fyysisiä, emotionaalisia ja sosiaalisia tarpeita.
  • Lapsiperheiden palveluissa on riittävät resurssit ennaltaehkäisevään työskentelyyn lasten ja perheiden kanssa.  Yhteistyötä eri sektoreiden, kuten myös aikuisten palveluiden toimijoiden kanssa on tiivistettävä. Kun lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö sekä muut kevyet tukimuodot ovat oikea-aikaisesti tarjolla, pystytään  ehkäisemään ongelmien syntymistä myöhemmin.
  • Lastensuojelun sosiaalityöhön asetetaan kohtuullinen asiakasmitoitus. Lapsille ja perheille on tarjottava palveluita, joiden on osoitettu vaikuttavan. Perhekuntoutus, tukihenkilö- ja perhetoiminta, tehostettu perhetyö ja erilaiset kolmannen sektorin palvelut tulee olla saatavilla kaikille niitä tarvitseville.
  • Mielenterveystyön piirissä olevien lasten ja nuorten perheille tarjotaan riittävästi perhekuntoutusta. Erityisesti nuorten palveluiden tulee olla joustavia, eikä systeemi saisi rangaista nuorta hoitoon sitoutumisen vaikeuksissa.
  • Koulujen oppilashuollon toimintaa vahvistetaan. Näin voidaan tehdä esimerkiksi laajentamalla palveluja varhaiskasvatukseen, ottamalla käyttöön vuositarkastuksia ja lisäämällä oppilashuoltohenkilöstön, kuten koulukuraattoreiden, koulupsykologien, psykiatristen sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien määrää kouluissa.
  • Lapsiperheköyhyyteen puututaan kaikin mahdollisin keinoin. Tukemalla taloudellisesti lasten harrastusmahdollisuuksia ja kehittämällä maksuttomia vapaa- ja loma-aikojen palveluja lapsille ja nuorille mahdollistetaan myös vähävaraisten perheiden lasten osallistuminen toimintaan.
  • Lastenneuvoloiden ja perheneuvolan toimintaa peruspalveluina kehitetään. Erityisesti neuropsykiatrisista haasteista kärsivien lasten ja perheiden on saatava tukea hyvissä ajoin ennen ongelmien vaikeutumista. Tämän varmistamiseksi höllennetään diagnoosivaatimuksia palveluihin pääsemiseksi ja tuetaan perheitä kuntoutuksella ja sopeutumisvalmennuksella nopeasti.
  • Erikoispalveluita, kuten päihdehoitoa, tarvitsevat nuoret saavat niitä. Päihdepalveluita voidaan tarjota riittävästi avotyönä ja laitoskuntoutuksena. Nuoret saavat viipymättä tukea, jos mielenterveystyölle on tarve.
  • Yläkouluilla ja toisella asteella on laajasti tarjolla elämäntaitojen opettelua osana ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Matalan kynnyksen nuorisotyötä ja etsivää nuorisotyötä on tarjolla riittävästi. Nuorisotilat ovat auki loma-aikoina ja tarjolla on monipuolisesti maksuttomia ja kohtuuhintaisia harrastusmahdollisuuksia. Kouluilla on psykiatrisia sairaanhoitajia, joiden vastaanotolle ei tarvita lähetettä.

Tukea työikäisille

Vasemmiston Tampereella:

  • Perusterveydenhuollon roolia mielenterveyspalveluiden järjestämisessä ja ohjauksessa vahvistetaan. Lyhytterapiaan myönnettävien palveluseteleiden saanti tulisi olla mahdollista perusterveydenhuollosta käsin, ja asiakkaita tulisi auttaa ja ohjata näiden palveluiden hakemisessa entistä paremmin.
  • Aikuissosiaalityön palveluiden roolia hyvinvointikeskuksissa vahvistetaan. Erityisesti lapsiperheiden aikuisten saama tuki on tällä hetkellä riittämätöntä.
  • Velkaneuvontaan pääsyä helpotetaan. Samalla parannetaan mahdollisuuksia sosiaaliseen luototukseen.
  • Kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeiluja käytetään tarkoituksenmukaisesti. Sosiaalista kuntoutusta ja kuntouttavaa työtoimintaa on järjestettävä asiakaslähtöisesti ja lain edellytysten mukaisesti. Kuntouttavaan työtoimintaan ei saa ohjata sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole kuntoutuksen tarpeessa. Aktivointisuunnitelmien puutteellisuuteen ja yleisesti kuntouttavan työtoiminnan väärinkäytöksiin on puututtava.

Ikäystävällinen Tampere

Vasemmiston Tampereella…

  • Kaikilla tulee olla turvallinen ja arvokas vanhuus. Vanhushoiva on hyvää ja hoitajia on riittävästi. Vanhukset saavat terveellistä ruokaa ja liikuntaa varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. Ikäihmisten itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja asiakkaan ja potilaan oikeuksien toteutuminen varmistetaan.
  • Ikäihmisten mahdollisuudet opiskeluun ja omaehtoiseen toimintaan tukevat toimintakykyä. Ikäihmisten vapaaehtoistoiminta, kuten järjestöjen tukeminen on ennaltaehkäisevää ja edesauttaa toimintakyvyn säilymistä. Ikäihmisten palveluissa huomioidaan vammaisten erityiset tarpeet ja tuetaan eri keinoin toimintakyvyn säilymistä.
  • Ikäihmisillä on laadukkaat, monipuoliset ja yksilöllisten tarpeiden mukaan suunnitellut palvelut. He voivat mahdollisimman pitkään asua kotonaan kotihoidon sekä tarvittavien tukipalveluiden turvin. Palveluasumisen sekä ympärivuorokautisen hoidon järjestämiseen tulee varata riittävät resurssit. Kaupungin on varmistettava kohtuuhintaisten palveluasuntojen saatavuus.
  • Tampereella on myös asumismuotoja, jotka sijoittuvat kodin ja palveluasumisen välimaastoon. Tällä tavalla voidaan ehkäistä ikäihmisten usein kokemaa yksinäisyyttä ja lisääntyneitä päihdeongelmia sekä havaita muuttuneet tuen tarpeet ajoissa. Palvelujen on kuljettava portaittain yksilön vaihtuvien tilanteiden mukana.
  • Kotihoidon lähtökohtana ovat yksilön tarpeet,  turvallisuus ja hyvät toimintatavat. Asiakkaiden tuen sekä esimerkiksi apuvälineiden tarvetta kartoitetaan säännöllisesti. Kotihoidon henkilöstöä on riittävästi. Kattava palveluliikenne ja harkinnanvaraiset kuljetukset tukevat kotona asumista.
  • Omaishoitajien asemaa parannetaan. Omaishoitajien jaksamisesta huolehditaan muun muassa takaamalla heille vapaapäivät ja tarjoamalla tukipalveluita ja psykososiaalista tukea arjesta selviytymiseen. Hoidettavalle etsitään vapaapäivien ajaksi yksilöllisen tilanteen mukainen ratkaisu. Tämä koskee myös niitä vanhempia, jotka toimivat oman vakavasti sairaan tai vammaisen lapsen omaishoitajana.
  • Tampere ei aiheuta digisyrjäytymistä. Ikäihmisten digitaalisten palvelujen käytön osaamista ja opiskelua tuetaan, ja kaupungin keskeisten palvelujen käyttö turvataan myös ilman digitaalisuutta.

Laadukkaan vapaa-ajan Tampere

Taide ja kulttuuri tekevät kaupungista elävän, kauniin ja  merkityksellisen. Taide on meille itseisarvo. Se tuo elämään mielekkyyttä, täyttää itseilmaisun tarpeita, avaa ajattelua – ja kuuluu kaikille.

Taiteen on oltava saavutettavaa ja siellä, missä ihmisetkin ovat: päiväkodeissa, kouluissa, virastoissa, palvelutaloissa, sairaaloissa, työpaikoilla, kapakoissa, toreilla ja kaduilla. Monipuoliset, vapaat tilat mahdollistavat epäkaupallisen, omaehtoisen taiteen ja luovat kohtaamisia tekijöiden, kokijoiden ja muotojen välillä.

Kirjastot ovat kaupunkilaisten olohuoneita, joissa luetaan, tavataan ihmisiä, opitaan ja viihdytään. Saavutettavat ja esteettömät lähikirjastot ovat matalan kynnyksen tiloja kaikkien kaupunkilaisten yhdessäoloa ja kohtaamista varten.

Aktiivinen ja terveellinen elämäntapa edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja pidentää työuria. Lähellä kotia tai työpaikkaa tapahtuva liikunta on ekologista ja aikaa säästävää. Liikunta on ilo sinänsä, sen  harjoittamiseen jokaisella tulee olla mahdollisuus.

Kuntosalien, lenkkipolkujen, uimahallien, hiihtolatujen ja muiden liikuntapaikkojen tulee olla kunnossa, jotta kaikki pääsevät liikkeelle toimintakyvystä ja elämäntilanteesta riippumatta. Liikkumaan tulee päästä niin liikuntarajoitteisena kuin lasten tai omaishoidettavankin kanssa.

Tampereella liikunnan tulee olla kohtuuhintaista. Liian kalliit harrastukset ovat osa eriarvoistumista. Kaupungin tulee tukea joustavasti arkeen lomittuvia, edullisia  liikuntamahdollisuuksia. Kaupungin omilla liikuntapalveluilla voidaan madaltaa kynnystä kokeilla uusia liikuntaharrastuksia.

Omaehtoista kulttuuria

Vasemmiston Tampereella:

  • Harrastetiloja laajennetaan ja kehitetään yhteistyössä niiden käyttäjien kanssa. Harrastetiloja tulee olla riittävästi, saavutettavissa paikoissa ympäri kaupunkia ja niiden tulee olla esteettömiä.
  • Omaehtoisia kulttuuritiloja tuetaan. Kaupunki tukee kansalaistoiminnan myötä  syntyneitä kulttuurin ja taiteen tiloja takaamalla tilojen kohtuuhintaisuuden ja  turvallisuuden, esteettömyyden ja hyväkuntoisuuden. Tampereelle perustetaan taiteilijoille ja muille kiinnostuneille yhteinen, maksuton taiteiden tila, jossa on mahdollisuus tehdä, kokea ja tuottaa taidetta ympäri vuoden.
  • Kaupunki tarjoaa kulttuurikokemuksia julkisessa tilassa. Kulttuuritapahtumia tuodaan kaikille avoimeen sekä saavutettavaan kaupunkitilaan. Tampereen kaupunki edistää myös omistamissaan tiloissa ikärajattomien keikkojen ja muiden tapahtumien järjestämistä.
  • Vähemmistökulttuureja edustaville ihmisille mahdollistetaan omaehtoinen kulttuurin tekeminen ja kokeminen. Taiteen ja kulttuurin tulee olla arvo sinänsä kaikille ihmisille, ei välinearvo.
  • Tehdään kulttuuripassi osaksi aktiivipassia. Tampereen aktiivipassia kehitetään laaja-alaiseksi harrastepassiksi, ja se ulotetaan myös lapsiperheille. Laajennetaan joukkoliikenteen bussikortin käyttöä maksuvälineenä kulttuuripalveluissa.
  • Taidetta tuetaan rakentamisen prosenttiperiaatteella. Kaupungin uusien ja peruskorjattavien rakennusten kustannuksista vähintään prosentti käytetään taidehankintoihin.
  • Kaupunki palkkaa rohkeasti soveltavan taiteen ammattilaisia. Kaupunki tukee kulttuurihyvinvoinnin toteutumista palkkaamalla soveltavan taiteen ammattilaisia sosiaali- ja terveyspalveluihin, kulttuuri- ja liikuntapalveluihin, ja tuottamaan kaupunkilaisille avoimia ja osallistavia kulttuuritapahtumia.
  • Kaupunkiin tuodaan lisää laillisia graffitiseiniä. Tunnelien seinät annetaan taiteilijoiden käyttöön.
  • Pääsyä kirjastoihin laajennetaan. Tämä toteutuu esimerkiksi lisäämällä itsepalveluaikoja ja laajentamalla viikonloppujen aukioloaikoja.
  • Tampereen kaupungin taidekokoelmien tekijänoikeusvapaat osat digitoidaan ja saatetaan ihmisten nähtäville verkkoon. Virtuaalinäyttelyt avaavat pääsyn muutoin harvoin saavutettavan taiteen pariin ja tukevat taidekasvatusta.
  • Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelma laajennetaan peruskouluista myös varhaiskasvatukseen ja toisen asteen oppilaitoksiin.

Esteetöntä liikuntaa

Vasemmiston Tampereella:

  • Liikuntapaikoissa myönnetään merkittäviä alennuksia kaikenikäisille eläkeläisille, työttömille ja opiskelijoille. Pienituloisuus ei saa olla esteenä liikkumiselle. Eri sairauksien hoidon tueksi on oltava mahdollisuus saada edullisia lippuja tai kausikortteja.  Vähävaraisten kaupunkilaisten liikkumista ja osallistumista helpotetaan laajentamalla aktiivipassin kattavuutta.
  • Liikkumaan pääsee maksuttomasti. Kaupungin kuntosalit ja uimahallit ovat kaupunkilaisille maksuttomia. Kaupunki järjestää yhteistyötahojen kanssa vuosittain maksuttomia lajikokeiluja, joiden avulla kaupunkilaisten on mahdollista löytää uusia harrastuksia.
  • Liikuntapaikkoja rakennetaan lähelle ihmisiä. Asuinalueilla tulisi olla matalan kynnyksen liikuntakohteita niin, ettei ole välttämätöntä matkustaa päästäkseen liikuntaharrastuksen pariin. Ulkoliikuntapaikkoja rakennetaan esimerkiksi leikkipuistojen yhteyteen.
  • Esteettömyys toteutuu kaikissa liikuntapalveluissa. Esteettömyyttä tulee edistää myös uimarannoilla ja retkeilyalueilla. Kaupunki tukee liikuntarajoitteisten liikuntamahdollisuuksia esimerkiksi lainaamalla paralympialaislajien välineitä.
  • Liikuntapalveluissa edistetään yhdenvertaisuutta. Sukupuolitettujen joukkopukuhuoneiden lisäksi on aina vaihtoehtona yksityisyyttä tarjoavat, sukupuolittamattomat pukeutumistilat. Tavoitetta edistetään uudisrakentamisen ja peruskorjausten ohessa. Kaupungin liikunnanohjaajille annetaan koulutusta moniperustaisesta syrjinnästä, jotta voidaan tarjota turvallisia ohjaustapoja.
  • Kaikissa liikuntapaikoissa rakentamis- ja valaistusratkaisuilla taataan liikkumisen turvallisuus.

Hyvä työ

Kaupunki on merkittävä työnantaja ja työllistäjä. Erityisen paljon kaupunki työllistää naisia.Työntekijät, joista huolehditaan, pystyvät myös huolehtimaan kaupunkilaisten laadukkaista palveluista. Kaupungin tulee siis olla vastuullinen työnantaja, joka valvoo, että jokainen työntekijä voi tehdä työtään turvallisesti, kokematta omaa hyvinvointiaan uhattavan.

Naisvaltaiset alat kärsivät usein eniten ja ensimmäisenä kuntien talousvaikeuksista. Kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan työolojen huonontuminen näkyy korkeana vaihtuvuutena ja ammattilaisten pakenemisena muille aloille, mikä tulee kaupungille kalliiksi. Tampereen tulee pyrkiä määrätietoisesti siihen, että kaupungin palveluissa ammattilaiset voivat tehdä työtään arvojensa mukaan, ja että he saavat panoksestaan kohtuullisen korvauksen.

Kaupungilla on vastuu pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien työllistämisestä. Aktiivinen ja vastuullinen kaupunki luo työtä ja toimintamahdollisuuksia, joilla tuetaan työtä ilman jääneiden hyvinvointia ja lievennetään sekä työttömyyden kustannuksia että sen vaikutuksia.

Yrittämisen tulee olla Tampereella turvallista ja yrittäjien palveluiden toimivia. Erityisesti pienyrittäjien, itsensätyöllistäjien ja aloittelevien yrittäjien on voitava luottaa siihen, että Tampereella pienikin voi pärjätä, menestyä ja ennen kaikkea tulla toimeen omalla työllään.

Kaupungin työpaikoilla voidaan hyvin

Vasemmiston Tampereella…

  • Kaupungin henkilöstöä kuullaan ja heihin luotetaan oman työnsä asiantuntijoina. Kaikkien osallistuminen oman työnsä suunnitteluun taataan. Lisäämällä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omiin työaikoihinsa pidennetään eläkeikää lähenevien työuria ja estetään ennenaikaisia eläköitymisiä.
  • Johtamistyö on laadukasta. Kaupunki huolehtii, että esimiestyö ja johtaminen kaupungin työpaikoilla on ammattitaitoista ja osallistavaa. Johtamista on tuettava ja osaamista vahvistettava tarjoamalla lisää koulutusta tehtäviin.
  • Tampere tukee työntekijöiden jaksamista ja kouluttautumista. Lisäksi ikääntyvien työntekijöiden työssäjaksamista tuetaan työnkierrolla ja koulutuksella sekä mahdollistamalla vapaaehtoinen työajanlyhennys.
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön jaksamisesta huolehditaan. Sairauspoissaolojen ja henkilöstön vaihtuvuuden vähentämiseksi on löydettävä uusia keinoja työhyvinvoinnin parantamiseksi.
  • Kaupunki ottaa huomioon asukkaidensa moninaisuuden rekrytoinneissa. Yhdenvertaisuutta voidaan edistää esimerkiksi anonyymeilla rekrytoinneilla, joissa hakijan henkilöllisyys tulee ilmi vasta haastatteluvaiheessa.
  • Työssä kehittyminen ei ole yksittäisen henkilökunnan jäsenen aktiivisuuden varassa. Henkilöstölle tarjotaan aktiivisesti tutkimusnäyttöön perustuvaa koulutusta. Erityisesti panostetaan yhdenvertaisuutta edistävään koulutukseen. Tähän sisältyy koulutusta sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta sekä antirasistisesta työotteesta.
  • Toimiva työterveys huolehtii työkyvystä. Työterveyspalveluihin tulee päästä viimeistään 3kk päästä työsopimuksen alkamisesta. Etupainotteinen työterveyshuolto ennaltaehkäisee sairauspoissaolokustannuksia ja viestii kaupungin työntekijöille, että heidän hyvinvointinsa on prioriteetti.
  • Kaupunki ei ketjuta määräaikaisuuksia.

Työllisyydenhoito tehdään ihmisten ehdoilla

Vasemmiston Tampereella…

  • Pitkäaikaistyöttömyyttä vähennetään aktiivisella työllisyyspolitiikalla ja riittävillä työllistämismäärärahoilla. Työkokeiluja tai palkkatukea ei käytetä väärin, ja kaupungissa seurataan, ettei työkokeiluja ketjuteta.
  • Vastavalmistuneiden työllisyyteen kiinnitetään huomiota. Kaupunki tarjoaa tarvittaessa palkkatuettua työtä koulutusta vastaavissa tehtävissä. Edunvalvonnalla pyritään tuomaan Tampereelle julkisen ja kolmannen sektorin työpaikkoja, jotta useampi vastavalmistunut voisi työllistyä kaupunkiin.
  • Työttömien hyvinvointia tuetaan. Työttömille järjestetään esimerkiksi mahdollisuuksia käyttää kunnallisia liikunta- ja kulttuuripalveluita alennettuun hintaan tai käydä säännöllisesti maksuttomissa terveystarkastuksissa. Työttömien aktiivipassia kehitetään.
  • Työttömiä ei stigmatisoida eikä syyllistetä tilanteestaan. Kaikki eivät voi, eikä kaikkien tarvitse, käydä töissä. Työllisyyden hoidon ytimessä on oltava ihmisen hyvinvoinnin, osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien tukeminen hänen tilanteeseensa sopivalla tavalla.
  • Vajaatyökykyisten nuorten opinpolku on turvattava ja heidän työllistymistään tuettava.

Tampereella uskalletaan yrittää

Vasemmiston Tampereella…

  • Pienyrittäjällä on aito mahdollisuus menestyä. Pienyrittäjän Tampereella aloittavilla yrityksillä sekä yksin- ja pienyrittäjillä on aito mahdollisuus kilpailla suuryritysten kanssa. Tätä tukevat esimerkiksi yrittäjäystävällinen hankinta-, kilpailutus- ja tonttipolitiikka sekä yrittäjille yhden luukun takaa tarjottavat palvelut.
  • Toimitilat vastaavat yrittäjien tarpeisiin. Tampere tarjoaa tai vuokraa aloitteleville yrityksille edullisia toimitiloja jaetuiksi työtiloiksi ja työhuoneyhteisöiksi. Näin tuetaan etenkin yksinyrittäjiä ja itsensätyöllistäjiä.
  • Verkostot ja yhteisöt tukevat yrittämistä. Kaupunki saattaa yrittäjiä yhteen esimerkiksi tukemalla verkostoitumistapahtumia ja yrittäjien välisen yhteistyön rakentamista. Vertaisapu antaa tukea ja joustavuutta yrittämiseen.
  • Kaavoitus ja lupaprosessit toimivat nopeasti. Näin yritysten ei tarvitse odotella päästäkseen aloittamaan toimintaansa Tampereella. Prosessien nopeuttaminen vaatii resursseja, mutta maksaa itsensä takaisin.
  • Pienyrityksille ja järjestöille tarjotaan neuvontaa kilpailutuksiin osallistumisesta. Kaupungin hankinnat jaetaan riittävän pieniin osiin ja suunnitellaan niin, että paikalliset ja pienet yrittäjät tai yleishyödylliset järjestöt voivat osallistua tarjouskilpailuihin ja pärjätä niissä.
  • Ratikan kakkosvaihe ja muut isot rakennusprojektit toteutetaan paikallisia yrittäjiä kuunnellen. Liiketoiminnalle aiheutuvat vahingot pyritään minimoimaan ja tarvittaessa yrittäjiä tuetaan työmaavaiheen yli.
  • Yrittäjä ei jää haasteiden kanssa yksin. Kaupunki tarjoaa yrityksille talous- ja velkaneuvontaa. Palveluissa ja neuvonnassa kiinnitetään huomiota myös yrittäjän jaksamiseen ja työkyvyn sekä osaamisen tukemiseen.

Viisas taloudenpito turvaa tulevaisuuden

Hyvä taloudenpito ja työllisyydenhoito luo pohjan tamperelaisten palveluille. Sen vuoksi kaupungin taloutta on hoidettava vastuullisesti. Talous on tamperelaisia varten.

Tampereen talouspolitiikkaa tulee tehdä pitkäjänteisesti: hyvien vuosien ylijäämän tulee riittää, jotta heikkoinakin vuosina voidaan panostaa hyvinvointiin ja tulevaisuuden rakentamiseen. Talouden syklit eivät seuraa kalenteria tai valtuustokausia, joten taloutta tulee myös tarkastella näitä pidemmissä jaksoissa.

Käyttötalouden puolella kasvava asukasmäärä tarkoittaa kasvavaa palveluntarvetta. Tampereen on pyrittävä kasvattamaan tulojaan siten, että kaupunkilaisten palvelut ja yhdenvertaisuus eivät vaaraannu. Kasvu tarkoittaa myös investointitarvetta, johon on vastattava, jotta infrastruktuuri ei rapaudu ja jotta tulevaisuudessa tamperelaisilla olisi vähintään yhtä hyvä olla kuin tänäänkin.

Kulujen karsiminen tulee tehdä sieltä, missä se tuottaa pienimmän inhimillisen haitan. Menojen kasvu palveluissa on perusteltua, mikäli se lisää kaupunkilaisten hyvinvointia ja vähentää menopaineita jollakin toisella alueella. Ennaltaehkäiseviin, matalan kynnyksen palveluihin panostetaan, koska se on inhimillisesti ja taloudellisesti viisasta. Korjaavia palveluita tarvitaan vähemmän, kun peruspalvelut ovat kunnossa. Vuodesta toiseen jatkuvaa peruspalveluiden alibudjetointia vasemmistoliitto ei hyväksy.

Kaupungin hankintapolitiikan tulee olla kestävää, suosia ekologisen ja sosiaalisen vastuunsa kantavia yrityksiä, sekä mahdollistaa kilpailutuksissa pärjääminen myös pienille ja paikallisille toimijoille.

Talous on tamperelaisia varten.

Vasemmiston Tampereella…

  • Viisas, ennustettava taloudenpito tukee kaupunkilaisten yhdenvertaisuutta. Talouden tasapainottamistoimenpiteet kohdistetaan niin, että ne eivät syö pienituloisen kukkaroa. Taloudenpidon on oltava ennustettavaa, ei tempoilevaa, myös valtuuston vaihtuessa.
  • Asiakasmaksut ovat kohtuulliset. Asiakasmaksujen korottaminen sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa ei ole oikea tulojenlisäyskeino, sillä ne kohdistuvat pienituloisimmille kaupunkilaisille. Asiakasmaksujen kohtuullisuudessa huomioidaan erityisesti lapset, nuoret, lapsiperheet sekä vanhukset.
  • Kaupungin laitoksia ja palveluja ei itsetarkoituksellisesti ulkoisteta tai yksityistetä. Luonnollisia monopoleja, kuten vesilaitosta, ei luovuteta voitontavoittelun piiriin. Tampereen kaupungin on jatkossakin oltava aktiivinen toimija niillä aloilla, joilla kaikkia kaupunkilaisia tasa-arvoisesti palveleva, kunnallisen demokratian kautta hallinnoitu järjestelmä on tarpeellinen. Toimimattomiksi ja kannattamattomiksi osoittautuneet ulkoistukset on myös uskallettava perua ja toiminnot ottaa takaisin kaupungin omaksi tuotannoksi.
  • Kaupungin omaisuus on kaikkien tamperelaisten omaisuutta. Tuottavaa tai muuten merkittävää omaisuutta ei pidä myydä tai luovuttaa pois ilman painavaa syytä. Kaupungin maaomaisuutta voidaan myydä ainoastaan poikkeustapauksissa.
  • Osallistuvalla budjetoinnilla kuunnellaan aliedustettujen ryhmien ääntä. Osallistuvan budjetoinnin avulla kaupunkilaiset otetaan mukaan päättämään yhteisölle suunnatun budjetin käytöstä. Kun osallistuvaa budjetointia käytetään, se pyritään kohdentamaan erityisesti kaupungin päätöksenteossa aliedustetuille ryhmille.
  • Kaupungin talous saadaan tasapainoon. Tasapainoon pyritään keskipitkällä aikavälillä siten, että nousu- ja laskukaudet tasapainottavat toisiaan. Tuloja parannetaan panostamalla työllisyyteen ja pien- ja yksinyrittäjien toimintamahdollisuuksiin. Menoja vähennetään vahvistamalla ennaltaehkäiseviä palveluita.
  • Investoinnit tehdään viisaasti, ekologisesti ja kasvavan kaupungin tarpeeseen. Hankalat taloudelliset ajat eivät ole syy jättää investoimatta infraan ja kaupunkiympäristöön – päinvastoin, sillä investoinnit tuovat tamperelaisille työtä ja rakentavat tulevaisuuden hiilineutraalia, toimivaa ja yhdenvertaista kaupunkia.

Kilpailutukset ja hankinnat kestäviksi

Vasemmiston Tampereella…

  • Kaupungin hankinnat kohdistuvat ensisijaisesti Tampereelle, Pirkanmaalle ja Suomeen. Muiden kaupunkien kokemusten ja esimerkkien pohjalta kerätään hankintalain mukaisia keinoja ohjata hankinnat sellaisille toimijoille, jotka kantavat ekologisen ja sosiaalisen vastuunsa.
  • Kilpailutettavien palveluiden asiakkaiden näkemyksiä kuunnellaan. Kaupunki pyrkii välttämään tilanteita, joissa kilpailutus tai palveluntuottajan vaihtaminen aiheuttaisi palvelun saajalle vaikeuksia tai haittaisi luottamuksellista ja pitkäaikaista asiakassuhdetta.
  • Kaupungin hankintoja varten on eettiset, ekologiset ja sosiaaliset kriteerit. Hankintojen kilpailutuksessa huomioidaan yritysten verovastuullisuus ja veroparatiisikytkökset sekä mm. yritysten työehtosopimusten ja lakien kunnioittaminen ja ympäristönsuojelu. Etusija voidaan antaa yrityksille, jotka tarjoavat esimerkiksi toisen asteen opiskelijoille työssäoppimispaikkoja tai työllistävät pitkäaikaistyöttömiä.
  • Kaupungin palveluissa tarjotaan ekologista ja terveellistä ruokaa. Kaupungissa suositaan ruokia, joiden ekologinen jalanjälki on pieni, ja panostetaan kasvis- ja lähiruokaan.
  • Kaupungin ostama liha, kala, maito ja kananmunat on tuotettu oloissa, jotka vastaavat Suomen eläinsuojelulainsäädäntöä. Näin tuetaan suomalaista tuotantoa ja kannustetaan muiden maiden tuottajia parantamaan tuotantoeläinten olosuhteita.
  • Tampere jatkaa Reilun kaupan kaupunkina. Kaupungin hankkima kahvi ja EU:n ulkopuolelta tuotettavat hedelmät on tuotettu Reilun kaupan sääntöjen mukaan.